Kiitos olemattoman vastustuskyvyn, olen jälleen flunssassa. Ihan helpottavaa saada olla vaan kotona itekseen, vaikka harjoittelupoissaolot on sitten korvattava tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin. Enkä ole ihan kuoleman kielissä, niin on ihan ok sairastaa.
Oon kai ihastunu, ja tunne on molemminpuolinen. Kyseessä on sama tyyppi, kuin edellisellä kerralla, siis se, jolle ajattelin kertoneeni liian äkkiä tykkääväni. Asiat ei vaan oo turhan yksinkertaisia, vaikka koskapa ne olis. En jotenkin osaa / uskalla / voi olla aivan oma itseni, enkä kyllä tiedä, kannattaisiko edes, vaikka yleensä vannon rehellisyyden nimiin.
Perunarock 2012
44 minuuttia sitten
0 kommenttia:
Lähetä kommentti