Tänään tuli postissa käräjäoikeudelta ilmoitus, että avioeron harkinta-aika on alkanut. Heinäkuun lopulla voi sitten hakea sitä lopullista avioeroa. Huh, onpahan sekin asia sitten mennyt eteenpäin.
Mitä enemmän olen asiaa miettinyt, sitä enemmän on alkanut tuntua siltä, että pitkähköstä suhteesta, avioliitosta ja kaikista mahdollisista tulevaisuudensuunnitelmista huolimatta olin S:lle vain joku. Siis, uskon toki että hän rakasti minua ja olin hänelle maailman tärkein, mutta nuo tunteet hän olisi saattanut kohdistaa melkein kehen tahansa muuhunkin. Ja niin hän nyt tekeekin. Vittu miks menin tuhlaamaan siihen ihmiseen neljä vitun vuotta elämästäni, kun olin vaan vittu joku. Ja se, että S vielä alle kuukausi sitten omien sanojensa mukaan "odotti epätoivoisesti paluutamme yhteen", on selvästikin valhetta eli mahdollisesti mikään muukaan ei ollut totta. Tunne on sanoinkuvaamattoman upea!
Perunarock 2012
45 minuuttia sitten
0 kommenttia:
Lähetä kommentti