Taas yksi loppu

Aamulla sain itsestäni juuri ja juuri sen verran irti, että lähdin harjoitteluun. Tuntui kuin kävelisin vastatuulessa ja jokainen askel oli liian raskas. Perillä päätin, etten tee tätä enää. Valmistuminen lykkääntyy, opintopisteet jäävät saamatta, koulussa on nöyryyttävää selittää, miksi minulla jäi jo toinen harjoittelujakso kesken, mutta voisiko se olla pahempaa, kuin harjottelusta myötäsyntyvä ahdistus? Olen melko varma, etten mene enää keväällä kouluun, ehkä en mene ollenkaan.