Joulun aikaan pelkäsin, että jäisin ystäväpiirin ulkopuolelle erottuani S:stä, ja niinhän siinä nyt kävi. Ei mua eristetty, vaan tänään tajusin, että yhteisten kaverien kanssa hengaaminen muistuttaa "vanhoista ajoista" liikaa ja satuttaa mua, joten en pystynyt enää olemaan niiden kanssa. Meillä oli muutama viikko sitten myös riita, josta tää kaikki lähti käyntiin, mutta tällä hetkellä mä pidän ystävyyden loppumiselle suurempana syynä juurikin noita yhteisiä muistoja S:n kanssa.
Kaikki ystävät on tietty uniikkeja ja arvokkaita, mutta ajattelen silti, et onneks mul on muitakin ystäviä, enkä jää nytkään yksin. Ehkä myöhemmin voi taas viettää aikaa yhessä mut ei just nyt.
Perunarock 2012
45 minuuttia sitten
Taidan tietää tunteen. Yritin sitä toiselle selittää, eikä se tajunnut alkuunkaan mitä tarkoitin sillä, miksi olen nähnyt muita kavereita niin paljon ja tutustunut uusiin.
VastaaPoistaMyöhemmin ei varmasti sullakaan tule sen kanssa mitään ongelmaa, mutta kyllä ne muistot alkuun varmaan ikäviltä tuntuu.